Itsepoiminta on monelle suomalaiselle kesäperinne, joka tuo hymyn huulille. Aurinko, pellolla kypsyvät mansikat ja ajatus siitä, että saa itse valita juuri ne parhaat marjat – kaikki tämä tekee kokemuksesta erityisen. Mutta viljelijän näkökulmasta itsepoimintaan sisältyy paljon muutakin kuin pelkkää iloa ja punaposkisia marjoja. Tässä artikkelissa kurkistetaan pellon puolelle ja avataan, mitä kaikkea itsepoimintapäivän taustalla tapahtuu.
Kesäpäivän retki – enemmän kuin pelkkää poimintaa
Moni saapuu tilalle viettämään mukavaa kesäpäivää. Lapsiperheet, ystäväporukat ja pariskunnat tekevät retkestä pienen seikkailun: eväät mukaan, hymy huulille ja kohti marjapeltoa. Se on ihanaa!
Joskus poimintamäärät kuitenkin jäävät vähäisiksi, vaikka vierailuun on käytetty aikaa ja vaivaa. Viljelijän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että asiakaskohtaista työtä syntyy enemmän kuin marjamäärän perusteella voisi päätellä. Tiloilla iloitaan toki jokaisesta kävijästä – mutta toivotaan myös, että poiminta olisi reilussa suhteessa käytettyyn aikaan ja vaivaan.
Vahinkoja sattuu – mutta niistä voi myös oppia
Kun pellolla liikkuu paljon ihmisiä, sattuu väistämättä pieniä vahinkoja. Marjoja saattaa tallautua tai jäädä vahingossa rikkinäisiksi. Usein kyse on vain kokemattomuudesta, ei huolimattomuudesta.
Siksi tiloilla on tärkeää ohjeistaa poimijoita ja toivoa, että liikutaan rauhallisesti ja poimitaan marjat hellästi. Pienillä neuvoilla ja hyvässä hengessä vältetään turhaa hävikkiä – ja jokainen poimija voi tuntea olevansa mukana sadon onnistumisessa.
Riviltä toiselle – uteliaisuutta ja intoa etsimässä
Toiset aloittavat poimimisen yhdestä rivistä ja jatkavat siitä järjestelmällisesti, toiset taas kurkkivat useampia rivejä ja etsivät ne kaikkein mehukkaimmat yksilöt. Se kertoo innostuksesta ja ilosta, mikä on hienoa!
Silti viljelijän toiveena on, että poiminta tapahtuisi rivin alusta loppuun asti. Näin varmistetaan, että marjat tulevat tasaisesti kerätyiksi, eikä samaan kohtaan palata uudelleen. Jos et ole varma, miten tilalla toivotaan toimittavan, kysy rohkeasti – jokaisella paikalla on omat käytäntönsä.
Yhteistä vastuuta ympäristöstä
Kesäpäivän jälkeen tilalle voi jäädä eväspapereita, vesipulloja tai muuta roskia. Näin käy joskus ihan vahingossa – erityisesti kun mukana on lapsia ja vilkas retkimeininki.
Viljelijä kuitenkin huolehtii ympäristöstä joka päivä, joten pieni yhteinen vastuunotto helpottaa paljon. Kun jokainen vie omat roskansa mukanaan ja pitää ympäristön siistinä, jää tilasta hyvä muisto myös seuraaville kävijöille.
Joskus aikataulut muuttuvat – varauksia jää käyttämättä
Monet tilat tarjoavat mahdollisuuden varata poimintavuoro etukäteen. Se helpottaa kävijämäärien hallintaa ja tekee vierailusta sujuvamman. Joskus elämä kuitenkin yllättää – sade yllättää tai aikataulu muuttuu – eikä varaukselle ehditäkään.
Viljelijälle tämä voi tarkoittaa, että paikka jäi tyhjäksi turhaan. Pieni viesti tai peruutus auttaa suuresti, jos et pääsekään paikalle. Yhteistyöllä järjestelyt onnistuvat parhaiten.
Mistä mansikkatilojen tulot oikeasti koostuvat?
Viljelijän tulot syntyvät pääasiassa myydyn marjan määrästä. Vaikka itsepoiminta voi vaikuttaa edulliselta tavalta saada tuoreita marjoja, sen taustalla on paljon työtä ja kustannuksia: taimien hankinta, kastelujärjestelmät, lannoitteet, kasvinsuojelu, työntekijöiden palkat ja asiakaspalvelu.
Jos poimit vain puoli kiloa marjoja, tilalle jää siitä hyvin vähän tuloa – vaikka sinua varten on varattu aikaa, henkilöstöä ja siisteyttä. Siksi jokainen poimittu kilo merkitsee.
Yhteinen kokemus – kunnioituksella parempi kaikille
Itsepoiminta on ainutlaatuinen tapa päästä osaksi ruokaketjua ja maaseudun elämää. Siksi siihen liittyy myös vastuu: toimia pellolla kunnioittavasti ja viljelijän toiveet huomioiden. Kun liikut rauhassa, poimit huolellisesti, noudatat ohjeita ja toimit tilan ehdoilla, olet mukana mahdollistamassa tätä kokemusta myös tulevaisuudessa.
Vinkkejä onnistuneeseen itsepoimintaan
– Poimi rivin alusta loppuun.
– Kysy rohkeasti, jos jokin mietityttää.
– Vie roskat mennessäsi.
– Poimi reilusti – jokainen kilo auttaa tilaa jatkamaan työtään.
– Nauti kesästä, mutta muista että pellolla ollaan myös työn äärellä.
Yhteisellä ymmärryksellä saadaan aikaan sekä hyvä sato että hyvät muistot.