Keskisuomalainen uutisoi hiljattain, että viiden kilon mansikkalaatikon hinta voi Keski-Suomessa vaihdella jopa yli 15 euroa. Se on merkittävä ero. Mutta mikä on vielä kiinnostavampaa: tätä ei juuri kukaan pidä kummallisena.
Kuvitellaanpa hetki, että uutisoitaisiin autoista samalla tavalla. Että uusi auto maksaa yhdessä kunnassa 25 000 euroa ja viereisessä kunnassa 50 000 euroa. Ja että vielä saman kadun varrella kahdessa autoliikkeessä auto myytäisiin 18 000 ja 42 000 euron hinnoilla. Jokainen nostaisi kulmakarvansa ja kysyisi: miksi ihmeessä tästä kirjoitetaan?
Mutta kun kyse on mansikasta, hintaeroa ei juuri kukaan kyseenalaista. Marja on marja – vai onko?
Onko laatikko aina sama laatikko?
Yksi keskeinen syy tähän on se, että moni kuvittelee mansikkalaatikon olevan aina identtinen tuote. Sama lajike, sama kypsyys, sama poimintatapa, sama kuljetus – miksi siitä pitäisi maksaa enemmän?
Todellisuus on toisenlainen. Mansikka ei ole standardoitu teollisuustuote. Se ei tule liukuhihnalta vaan kasvista, jonka elinympäristö, hoito, lajike ja poimintatapa vaikuttavat suoraan lopputulokseen. Joku poimii raakaa, joku poimii kypsää. Jollain on viilentävä kylmäketju, toisella ei. Jossain valitaan lajike maun mukaan, jossain koon mukaan. Jotkut ovat kasvatettu luomuna, toiset intensiivisellä lannoituksella.
Mutta koska marjalaatikossa ei ole selkeästi näkyvää ominaisuusluetteloa kuten autossa, kuluttaja ei aina tiedä mitä saa. Ja silloin helposti katsotaan vain hintaa – ei sisältöä.
Hintaan vaikuttaa kaikki se, mitä ei näe
Kun vertaillaan mansikan hintaa, pitäisi kysyä enemmän kuin pelkkä ”kuinka paljon maksaa?”. Mistä tämä marja on? Milloin se on poimittu? Onko se lajiteltu? Miten se on säilytetty? Ja miksi se näyttää siltä miltä näyttää?
Se, että yhdessä paikassa mansikka maksaa 25 euroa ja toisessa 40 euroa, ei tarkoita, että joku rahastaa liikaa. Se voi tarkoittaa, että jossain tehtiin asiat rauhassa, laadukkaasti ja suuremmalla työmäärällä, kun taas toisaalla pyrittiin saamaan nopea sato massatuotannolla ulos halvalla.
Vertaus autoon: On eri asia ostaa käytetty auto, jonka huoltohistoria on tuntematon, kuin uusi auto, jonka jokainen komponentti on tarkastettu. Sama pätee mansikkalaatikkoon – mutta mansikka myydään ilman rekisteriotetta.
Tarvitsemme uudenlaista mansikkapuhetta
Mansikka ei ole vain kesän herkku, vaan yksi Suomen tärkeimpiä kotimaisia kausituotteita. Sen tuotanto vaatii työtä, maata, ihmisiä ja sään armoilla elämistä. Kun siihen suhtaudutaan kuin kertakäyttöiseen tuotteeseen, arvo hukkuu.
On hyvä, että Keski-Suomen hintavaihteluista uutisoidaan, mutta seuraavaksi pitäisi kysyä, mistä hinnat muodostuvat. Miten kuluttaja voi tietää, miksi joku maksaa enemmän ja toinen vähemmän?
Marjojen mukana ei tule käyttöopasta. Mutta ehkä pitäisi.