Bounty on klassinen ja rakastettu mansikkalajike, jolla on pitkä historia suomalaisilla marjatiloilla sekä kotipuutarhoissa. Tämä kanadalainen lajike on ollut Suomessa tunnettu jo vuosikymmeniä, ja vaikka se ei ole enää kaupallisessa mittakaavassa yhtä yleinen kuin modernimmat lajikkeet, se säilyttää edelleen vahvan aseman erityisesti pientilojen ja kotipuutarhurien suosimana mansikkana.
Bountyn historia ja alkuperä
Bounty-lajike jalostettiin Kanadassa Nova Scotian alueella ja otettiin käyttöön vuonna 1972. Sen suosio levisi nopeasti Pohjois-Amerikasta Eurooppaan, erityisesti pohjoisille alueille, joissa se menestyy parhaiten. Suomessa Bounty tuli tutuksi erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla, kun se nousi kotipuutarhojen ja pienviljelijöiden suosioon helppoutensa ja erinomaisen makunsa ansiosta.
Vaikka 2000-luvulla uudemmat, teollisesti helpommin käsiteltävät lajikkeet ovat syrjäyttäneet Bountyn monilta kaupallisilta tiloilta, on Bounty pitänyt pintansa suomalaisissa puutarhoissa ja pienviljelmillä.
Bountyn maku ja käyttökohteet
Bountyn ehdoton valttikortti on sen erinomainen maku, jota kuvaillaan usein nostalgisesti ”lapsuuden mansikaksi”. Maku on makea ja täyteläinen, aromikas ja hieman vaniljainen, mikä erottaa sen monista uusista lajikkeista. Pehmeä koostumus ja mehukkuus tekevät Bountystä erityisen sopivan tuorekäyttöön, jälkiruokiin ja leivontaan.
Tuoreena syötynä Bounty-mansikka on suorastaan herkullinen, mutta sen pehmeä rakenne tekee siitä myös erinomaisen vaihtoehdon hilloihin, mehuihin ja mansikkasoseisiin. Sen sijaan pakastukseen Bounty ei ole paras valinta, sillä pakastettuina marjat menettävät rakenteensa helposti.
Bountyn ulkonäkö ja ominaisuudet
Bounty-mansikat ovat suurikokoisia, muodoltaan leveän kartiomaisia, joskus jopa hieman litistyneitä. Väri on kirkkaanpunainen, jonka kiilto tekee marjasta erittäin houkuttelevan. Sisältä marjat ovat vaaleanpunaisia, mehukkaita ja tasaisen pehmeitä. Siemenet ovat melko pinnalla, mikä tekee marjasta myös visuaalisesti kauniin.
Marjojen paino vaihtelee yleensä 15–25 gramman välillä, ja ensimmäiset kypsyvät marjat ovat yleensä suurimpia. Sato etenee tasaisesti, mutta Bountyn marjat vaativat hellävaraista käsittelyä, koska ne ovat erityisen pehmeitä.
Satokausi ja viljelyolosuhteet
Suomen oloissa Bounty kypsyy keskiaikaisesti, yleensä heinäkuun alun ja puolivälin välillä. Tämä tekee siitä hyvän vaihtoehdon niille, jotka haluavat varmistaa tasaisen sadon keskikesällä.
Satoisuus ei yllä aivan uusimpien teollisuuslajikkeiden tasolle, mutta Bounty tuottaa riittävästi marjaa erityisesti kotiviljelijän ja itsepoimintatilojen tarpeisiin. Sään vaihtelu vaikuttaa lajikkeeseen selkeästi: lämpiminä kesinä sadon kypsyminen voi olla aikaisempaa ja runsasta, kun taas viileänä kesänä satokausi saattaa hieman venyä.
Viljelyominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset
Bounty viihtyy lämpimissä, suojaisissa ja aurinkoisissa paikoissa. Se pärjää parhaiten ravinteikkaassa ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä. Kovin märät tai saviset kasvupaikat eivät sovi lajikkeelle, koska sen juuristo tarvitsee hyvän hapen saannin. Viljelyssä kannattaa huolehtia riittävästä lannoituksesta keväällä ja maltillisesta kastelusta kuivina jaksoina.
Bounty tuottaa runsaasti rönsyjä, mikä tekee siitä helposti lisättävän lajikkeen. Monet puutarhurit arvostavat tätä piirrettä, sillä mansikkapenkin uudistaminen on helppoa ja vaivatonta.
Taudinkestävyys ja kasvinsuojelu
Vaikka Bounty on suhteellisen helppo viljeltävä, se ei ole täysin vailla haasteita. Sateisina ja kosteina kesinä harmaahomeen riski kasvaa, joten marjapenkkiä kannattaa pitää ilmavana harventamalla kasvustoa tarpeeksi. Härmää ja muita lehtitauteja vastaan lajike on melko kestävä.
Luonnonmukaisessa viljelyssä Bounty toimii hyvin, kunhan huolehditaan penkkien hyvästä hoidosta ja vältetään liian tiheää istutusta.
Viljelijöiden kokemuksia ja vinkkejä
Kokeneet suomalaiset puutarhurit arvostavat Bountya erityisesti sen makuominaisuuksien ja helpon lisättävyyden vuoksi. Monet pitävät siitä, että lajike tuottaa satoa uskollisesti vuodesta toiseen, vaikka se ei aina pärjää määrässä uusimmille lajikkeille.
Viljelijöiden yleinen suositus on korjata marjat varhain aamulla, jolloin ne ovat viileitä ja kestävät käsittelyä hieman paremmin. Sadonkorjuussa on hyvä käyttää matalia astioita ja välttää marjojen turhaa siirtelyä ja pinoamista.
Erityisesti kotipuutarhoissa Bounty on suosittu juuri siksi, että marjat ovat maultaan erinomaisia ja niillä on korkea käyttöarvo kotitaloudessa.
Bounty Suomessa tänään
Vaikka Bounty ei olekaan enää yleisin mansikkalajike kaupoissa tai torilla, se on edelleen yksi arvostetuimmista lajikkeista niiden keskuudessa, jotka arvostavat makua yli kaiken. Monet pientilat ja kotipuutarhurit jatkavat sen viljelyä juuri sen ainutlaatuisen makuprofiilin ansiosta.
Tietyillä marjatiloilla, erityisesti itsepoimintaa tarjoavilla tai lähimyynnissä erikoistuvilla tiloilla, Bountylla on oma uskollinen kannattajakuntansa, joka palaa vuosi toisensa jälkeen juuri tämän nostalgisen herkun äärelle.
Yhteenveto – miksi valita Bounty?
Bounty on lajike niille, jotka arvostavat mansikan makua ja haluavat nauttia siitä parhaimmillaan heti tuoreena poimittuna. Sen makeus ja täyteläisyys ovat vertaansa vailla, vaikka marjan käsittely vaatii hellävaraista otetta.
Kotiviljelijöille, pienille marjatiloille ja kaikille suomalaisille mansikan ystäville Bounty tarjoaa perinteistä mansikkanautintoa parhaimmillaan. Sen viljelyyn liittyvät pienet haasteet ovat helposti voitettavissa, ja palkintona odottaa kesän paras mansikkamakuelämys.